Paikkaa meille esitteli eräs yliopiston politiikan opiskelija nimeltä Tose. Opiskelun ohessa Tose soittaa trumpettia yliopiston konserttikerhossa, jossa on kuulemma keväisin ollut myös joitakin suomalaisia mukana musisoimassa. Kaverikuvakin Tosen kanssa tuli otettua, mutta hän ei halua näyttäytyä sosiaalisessa mediassa (tai SNS:ssä, kuten japanilaisilla on tapana sanoa). Kuva jääköön siis omaan arkistooni.
Hongo on yksi Tokion yliopiston viidestä kampuksesta. Opiskelijat sijoitetaan eri kampuksille vuosikurssin perusteella, eli kun opinnot etenevät myös kampus vaihtuu. Hongo-kampus on pinta-alaltaan 12 kertaa Tokyo Domen kokoinen ja suurempi kuin Vatikaani. Sisätiloihin emme valitettavasti juurikaan päässeet, koska esittelypäivä oli sunnuntai, jolloin yliopiston useimmat tilat olivat kiinni.
Kierros alkoi Ataman Red Gatelta, joka on yliopiston kuuluisimpia maamerkkejä (mutta ei pääsisäänkäynti kuten monet luulevat):

Tässä kuva varsinaisesta pääportista (jossa symboleina erottuvat aurinko ja tuuli), jonka läpi opiskelijat kulkevat päivittäin:

Yliopiston kirjastossa olisi ollut hieno päästä käymään. Kuulemma systeemi on automatisoitu niin että "robottikäsi" ottaa kirjan/teoksen lokerikosta ja vie sen sinne takaisin. Kirjastoa uusitaan parhaillaan, mutta homma on viivästynyt, koska rakenteiden alta on löytynyt Maedan suvun jäänteitä. Kirjastoa on myös aikoinaan restauroitu vuoden 1923 romahduksen jälkeen Rockefellerien rahallisella tuella.
Hauskana yksityiskohtana kampusalueen sisäpihalle ei haluttu kirsikankukkapuita "häiritsemään opiskelua". Sisäpihalle valitut puut sen sijaan tuottavat pahanhajuista hedelmää, josta opiskelijat valittavat.
Alla kampuksen ikoninen kellotornirakennus, missä mm. valmistumistilaisuudet järjestetään. Koska vuosittain valmistuu n. 3000 opiskelijaa, juhlia pidetään kaksi jotta kaikki mahtuvat saliin. Rakennus jatkuu maan alle vielä kaksi kerrosta.
Yliopistolla on satoja harrastekerhoja, opiskelijoista n. 80% on miehiä (tekniikan aloilla lähes kaikki). Tässä näkyy ikivanha japanilainen käsitys sukupuolirooleista. Miehen on ajateltu kouluttautuvan ja työllistyvän salaryman-tyyppisiin hommiin. Nainen määrää kotona vastaten mm. perheen rahankäytöstä ja ylläpitäen yhteistä kalenteria sosiaalisista riennoista. Päivittäinen kasvatusvastuu jää pääasiassa naisen tehtäväksi (salaryman viettää aikaa lastensa kanssa puistossa sunnuntaisin).
Tokion yliopisto on syystäkin ylpeä Nobel-palkituistaan. Alla bloggaajanne Takaaki Kajitan vitriinin vieressä.


