Oppimisympäristökäynti Tokion yliopistossa

Terveisiä Helsinki-Vantaan lentoaseman Aspire-loungesta, jossa näpyttelen tätä postausta (takana likipitäen 20 tuntia matkustamista)! Elikkäs olen palaamassa reilu parin viikon Japanin reissulta ja tässä raporttia oppimisympäristökäynnistä Tokion yliopiston Hongo-kampuksella.

Paikkaa meille esitteli eräs yliopiston politiikan opiskelija nimeltä Tose. Opiskelun ohessa Tose soittaa trumpettia yliopiston konserttikerhossa, jossa on kuulemma keväisin ollut myös joitakin suomalaisia mukana musisoimassa. Kaverikuvakin Tosen kanssa tuli otettua, mutta hän ei halua näyttäytyä sosiaalisessa mediassa (tai SNS:ssä, kuten japanilaisilla on tapana sanoa). Kuva jääköön siis omaan arkistooni.

Hongo on yksi Tokion yliopiston viidestä kampuksesta. Opiskelijat sijoitetaan eri kampuksille vuosikurssin perusteella, eli kun opinnot etenevät myös kampus vaihtuu. Hongo-kampus on pinta-alaltaan 12 kertaa Tokyo Domen kokoinen ja suurempi kuin Vatikaani. Sisätiloihin emme valitettavasti juurikaan päässeet, koska esittelypäivä oli sunnuntai, jolloin yliopiston useimmat tilat olivat kiinni.

Kierros alkoi Ataman Red Gatelta, joka on yliopiston kuuluisimpia maamerkkejä (mutta ei pääsisäänkäynti kuten monet luulevat):

Portin kattorakenteissa näkyvät klassiset Tokugawa ja Maeda -klaanien vaakunat (Tokugawa ylempänä kuvaamassa sukujen välistä arvoasetelmaa). Tokion yliopisto on perustettu vuonna 1877. Tiedekuntia on 10 ja opiskelijoita yli 30000. Henkilöstö mukaanlukien yliopistolla puurtaa yhteensä noin 40000 henkeä.

Tässä kuva varsinaisesta pääportista (jossa symboleina erottuvat aurinko ja tuuli), jonka läpi opiskelijat kulkevat päivittäin:




Yliopiston kirjastossa olisi ollut hieno päästä käymään. Kuulemma systeemi on automatisoitu niin että "robottikäsi" ottaa kirjan/teoksen lokerikosta ja vie sen sinne takaisin. Kirjastoa uusitaan parhaillaan, mutta homma on viivästynyt, koska rakenteiden alta on löytynyt Maedan suvun jäänteitä. Kirjastoa on myös aikoinaan restauroitu vuoden 1923 romahduksen jälkeen Rockefellerien rahallisella tuella.

Hauskana yksityiskohtana kampusalueen sisäpihalle ei haluttu kirsikankukkapuita "häiritsemään opiskelua". Sisäpihalle valitut puut sen sijaan tuottavat pahanhajuista hedelmää, josta opiskelijat valittavat.

Alla kampuksen ikoninen kellotornirakennus, missä mm. valmistumistilaisuudet järjestetään. Koska vuosittain valmistuu n. 3000 opiskelijaa, juhlia pidetään kaksi jotta kaikki mahtuvat saliin. Rakennus jatkuu maan alle vielä kaksi kerrosta.

Yliopistolla on satoja harrastekerhoja, opiskelijoista n. 80% on miehiä (tekniikan aloilla lähes kaikki). Tässä näkyy ikivanha japanilainen käsitys sukupuolirooleista. Miehen on ajateltu kouluttautuvan ja työllistyvän salaryman-tyyppisiin hommiin. Nainen määrää kotona vastaten mm. perheen rahankäytöstä  ja ylläpitäen yhteistä kalenteria sosiaalisista riennoista. Päivittäinen kasvatusvastuu jää pääasiassa naisen tehtäväksi (salaryman viettää aikaa lastensa kanssa puistossa sunnuntaisin).

Tokion yliopisto on syystäkin ylpeä Nobel-palkituistaan. Alla bloggaajanne Takaaki Kajitan vitriinin vieressä.

Kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen visiitti Tokion yliopistolle, vaikka varsinaisia oppimisympäristöjä ei varsinaisesti päästy syväluotaamaan. Mikäli joku lukijoista Tokioon on suuntaamassa ja on vastaavasta kiinnostunut, niin kierroksen voi suhkot helposti varata täältä. Aikaa kannattaa varata pari tuntia.

Oma opettajan käyttötieto ja käyttötieto omalla alalla

Saimme seuraavanlaisen tehtävänannon:
"KIRJOITA / KUVANNA OMAA IHMIS-, TIETO-, JA OPPIMISKÄSITYSTÄSI. MILLAINEN IHMIS-, TIETO-, JA OPPIMISKÄSITYS OMALLA OPETETTAVALLA ALALLASI MIELESTÄSI VALLITSEE? MITEN SITÄ VOISIT OMALLA TOIMINNALLASI KEHITTÄÄ/ MONIPUOLISTAA?"

Oma tuotokseni löytyy siis tästä blogipostauksesta. Käyttötieto terminä ei varmaan ole kaikille lukijoille tuttu, siihen löytyy kattava määritelmä täältä. Määritelmä itse asiassa on niinkin kattava, että ihan sanan laajimmassa merkityksessä en lähtenyt aihetta tarkastelemaan. Yritin silti kuitenkin vastata tehtävänantoon parhaani mukaan. Mutta pidemmittä puheitta, tässä linkki opettajan käyttötietooni PDF-muodossa. 

Selvennyksenä vielä tässä mainittakoon että kokemukseni ovat IT-alalta. Noissa kaavioissa saattaa olla pointteja, jotka niistä eivät suoraan aukea muille kuin minulle. Tarkentavia kysymyksiä saa siis esittää kommenttikentässä. Tämä on myöskin kaavioiden ensimmäinen versio, joten tuotos jalostunee vielä (opettajan käyttötiedon sinänsä kuuluukin kehittyä jatkuvasti).