lauantai 16. syyskuuta 2017

Prezimatskua ja mietteitä

Eilen eli perjantaina oli opettajaopinnoissani etäpäivä, jolloin esittelimme ryhmätyötämme nivelvaiheista muulle porukalle. Tarkkaan ottaen tehtävänanto kuului: Mitä tarkoittaa koulutuksen nivelvaiheiden tuki ja miten se toteutuu? Kuten yleensä, toteutustavan sai ryhmämme itse valita lähinnä vain mielikuvitus rajana. Mutta koska ryhmätyöt esiteltiin videoneuvottelun (Adobe Connect) välityksellä, toteutus kannatti tehdä aika diginä. Päädyimme käyttämään Preziä ja tässä linkki valmiiseen esitykseen. Sellainen vinkki esityksen seuraamiseen että suosittelen liikkumaan siinä nuolinäppäimillä (toinen vaihtoehto on lähinnä tekstien/kuvakkeiden klikkailu hiirellä). Tämä sen vuoksi, että parissa siirtymässä hiirellä klikkailu vie helposti muualle kuin oli tarkoitus, enkä ala sitä enää hienosäätämään ¯\_(ツ)_/¯.

Preziin liittyen hieman statustietoa. Nykyään Prezi on jaettu Prezi Classiciin ja Prezi Nextiin. Tuo esitys mihin linkkasin on tehty Prezi Nextillä, jolla pystyy tekemään vähän velhompia siirtymiä. Eli kun lähdette tekemään Prezi-esitystä "skrätsistä", kannattaa miettiä kumpi vaihtoehto on sopivampi.

Muut esitykset perjantaina koskivat opettajan työtä ohjaavaa lainsäädäntöä, koulutuksen yhteiskunnallisia tehtäviä, opettajaa yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä verkostotyön periaatteita. Tässä voisin nostaa esiin joitakin päällimmäisiä poimintojani näistä aiheista. Olennainen osa opettajan roolia aikaisemmin on ollut yhteiskunnan perinteen välittäminen. Käsittääkseni asia joka ihmisen pitkälti erottaa muusta eläinkunnasta onkin ollut oppimiskyky ja erityisesti kyky välittää jo hoksatut asiat jälkipolville. Mutta nykyään tieto ei tietenkään olekaan vain opettajan hallussa, vaan se on globalisoitunut mediatiedoksi. Ja tässä mediafiguratiivisessa kulttuurissa tieto ei suoraan siirry vanhemmilta nuoremmille, vaan useammin median ja tietoverkkojen kautta. Opettajan on kuitenkin oltava jonkinlainen tämän kulttuurin tulkki ja omaksuttava kriittinen medialukutaito. Tämä lienee tärkeimpiä opetuksessa korostettavia asioita, oikeastaan koulutusalasta riippumatta.

Toinen pointti on se (mistä opettajaopiskelijavaimoni kanssa keskustelin juuri tänään), että suomalaisen opettajan rooli on verrattain itsenäinen ja vaikutusvaltainen. Suomalaisella opettajalla on poikkeuksellisen paljon vapautta (muihin OECD-maihin verrattuna) vaikuttaa opetuksen sisältöön, oppikirjavalintoihin, kurinpitoon ja arvioinnin linjaan. Hän on itsenäisesti toimiva pedagogiikan asiantuntija, mikä on varmasti yksi tärkeä tekijä pohdittaessa suomalaisen koulutuksen maailmanlaajuista arvostusta.







maanantai 11. syyskuuta 2017

Hisashiburi / 久しぶり

Eli pitkästä aikaa. Kesän mittaan ei nimittäin tullut tänne kirjoitettua, mutta tässä nyt startti syksyyn. Syksyni onkin pitkälti etäopiskelua ja ryhmätöiden tekoa pienemmällä porukalla. Opettajakorkeakoulun lisäksi muita syksyn hankkeita ovat jo perinteiseksi muodostunut japanin opiskelu Sampolassa sekä kirjan kirjoitus. Japanin osalta tuli myös lähdettyä mukaan "Each One Teach One" -tyyppiseen toimintaan, jossa itse opetan suomea ja opin japania keskustelun kautta.

1.9. perjantaina opettajakorkeakoululla oli lähipäivä, jossa siis itsekin olin taas oppimassa. Olipas mahtava nähdä hyvä porukka taas kesän jälkeen. Päivä olikin totuttuun tapaan erittäin mielenkiintoinen pitäen sisällään yhdessä oivaltavaa tekemistä, kuten alla näkyvän tornin kyhäily.

Muuten mainio kuva, mutta allekirjoittaneen paita on näköjään kohtuu rytyssä. 


Yksilöllisissä opetustilanteissa kuulimme mm. Kurikan kansakoulun syntytarinan ja saimme oppia oikeaan ajoasentoon ja penkin säätöihin. Seuraamme siis tämän tästä opettajaopiskelijakollegoidemme opetusta ja annamme toisillemme palautetta. Tässä vielä kuva joka hahmottaa tämän syksyn opintojeni rakenteen:


Omasta mielestäni on todellinen harmi, ettei varsinaisia lähipäiviä ole tuon enempää. Mutta onneksi kavereita tulee nähtyä ryhmätöiden merkeissä!