Aloitetaan sillä mitä mindfulness on? Tuskin menen pahasti metsään seuraavalla määritelmällä:
Mindfulness on markkinointitermi, millä vanha zen-buddhalainen meditaatioperinne on paketoitu länsimaalaista houkuttelevaan muotoon.
vaikka se ehkä poikkeaakin mindfulnessin yleisimmistä määritelmistä. Zen-buddhalainen meditaatio herättää mielikuvan, no, zen-buddhalaisista munkeista, jotka meditoivat vuoren juurella 24/7 valaistumista tavoitellen. Hieman hankala länsimaalaisen stressaantuneen tietotyöläisen hypätä suorilta mukaan moiseen! Joten onkin varsin ymmärrettävää, että otetaan toimiva vuosisatoja vanha menetelmä, uudelleennimetään se raflaavasti ja kauppa käy. Tämän uudelleenpaketoinnin tekijänä yleisesti pidetään mindfullnessin "keksijää" Jon Kabat-Zinniä.
Sain ensikipinän mindfulnessin harjoittamiseen osallistumalla TEK:n jäsenilleen järjestämään Aleksi Litovaaran mindfulness-seminaariin. Tuo seminaari yksinään ei saanut minua touhusta vakuuttuneeksi, mutta sytytti kuitenkin sellaisen kipinän, että halusin päästä hommasta paremmin jyvälle. Lainasinkin kirjastosta Timo Klemolan kirjan Mindfulness - tietoisuuden harjoittamisen taito, jota voin hyvin lämpimästi suositella.
Tyypillinen mindfulness-harjoitus on hengityksen laskeminen (muista harjoituksista mahdollisesti lisää tulevissa blogipostauksissa). Juttu alkaa niin, että asetutaan istumaan tyynylle lootusasentoon (tai niin lähelle lootusasentoa kuin pääsee), pistetään simmut kiinni, hengitetään sisään ja ulos, ja hengitykset lasketaan mielessä yhdestä kymmeneen. Lopulta hommassa pääsee eteenpäin, niin että voi jättää laskemisen pois ja seurailla vain hengitystä. Nimittäin niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, mieltä harjoitetaan kehoa tarkkailemalla.
Tavoitteena edellä mainitussa harjoituksessa on päästä tilaan jossa "ajatus ei enää nouse". Kyse on eri asiasta kuin matkintäleffoista tuttu mantra "Clear your mind, and you can beat this guy, huah!" Mieltä ei siis tyhjennetä, vaan tarkoitus on päästä hetkeksi eroon ajatusten virrasta, joka muuten kuormittaa meitä jatkuvasti.
Mindfulnessin tarkoitus loppupeleissä ei kuitenkaan ole siinä, että ollaan vain eikä ajatella mitään. Eräs ihmisenä olemisen vaikeuksista on se, että käsittelemme kaikkea havaitsemaamme subjektiivisesti. Meillä ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa! Jos joku toteaa "olen nyt aivan objektiivinen tässä asiassa" kyseessä on valhe. Kaikki käsittämämme on oman tietoisuutemme värittämää. Siksi meidän ei kannata ajautua ajatustemme vietäviksi.
Mindfulness auttaa ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin ja tunteisiin, jotta ne pystyy hahmottamaan selvemmin ja totuudenmukaisemmin. Jotta tämän voisi ymmärtää, otetaan hyvin konkreettinen esimerkki. Aikoinaan maapalloa luultiin litteäksi - varsin järkeenkäypää mikäli seisoskelet pellolla, katselet ympärillesi ja mietit että tasaiseltahan tämä maan pinta näyttää. Kuitenkin, mikäli siirtyisitkin tarkastelemaan maapalloa avaruudesta käsin ja eri kulmista, olisi helppo havaita että maapallo ei ole litteä. Kuvitellaanpa seuraavaksi että ennen esiintymistä yleisön edessä, tunnet olosi epävarmaksi ja päähäsi tulee ajatus "kaikki tulevat huomaamaan jos mokaan". Kyse ei kuitenkaan ole absoluuttisesta totuudesta. Jos pystyt ottamaan etäisyyttä tuohon ajatukseen, ymmärrät että kyseessä on mielesi syöttämä valhe, eikä sinun tarvitse uskoa sitä.
Tosissaan harjoitettuna mindfulness toimii. Tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys, sillä tuskin muuten zen-buddhalaiset munkit olisivat tutkineet, opiskelleet ja harjoittaneet sitä yli tuhannen vuoden ajan. Mindfulness ei kuitenkaan tee sinusta yli-ihmistä. Kuten elämässä yleensä, kannattaa välttää turhaa vertailua toisiin. Joku saattaa esimerkiksi olla super-itsevarma ja loistava esiintyjä ilman mitään tietoista harjoitusta. Mindfulness voi kuitenkin auttaa sinua löytämään mielenrauhaa, keskittymiskykyä ja positiivista mielensisältöä, mikä heijastuu olemisessasi ja tekemisessäsi. Itseäsi voit kehittää aina ja halutessasi harjoittaa vertailua, voit tehdä sitä suhteessa entiseen itseesi. Itsessäni olen havainnut mm. seuraavia muutoksia (ja vaimo on samaa mieltä:):
- saan helpommin asetettua mieltäni vaivaavat murheet taka-alalle
- pystyn pysymään rauhallisempana tietyissä tilanteissa
- yleinen pystyvyyden tunteeni on parantunut huomattavasti
Simon Sinek jakaa maailman ihmiset niihin, jotka näkevät edessään tavoitteen ja niihin jotka näkevät edessään esteen, mikä estää tavoitteen tavoittelun. Itse yritän kuulua ensiksi mainittuun kategoriaan ja koen mindfulnessista olevan apua.
