Ammatillisen opettajan moninaiset roolit

Jokainen omaa blogiaan pitävä on varmaan huomannut, että kirjoitusinto on melko kausittaista. Nyt itselläni tuntuu olevan hyvä draivi päällä! Toki koska kirjoitusteni kehyskertomus perustuu samanaikaisesti eteneviin opettajaopintoihini, minulla on paine kirjoittaa säännöllisesti. Mutta jo alusta lähtien päätin, että en tee tästä pakkopullaa. Henkilökohtaisuudessaan blogi on sellainen formaatti, että siinä "pakotettu" teksti on helppo havaita. Joskus kirjoituksista puuttuu vain tietynlainen lennokkuus, joka tekee lukukokemuksestakin väsähtäneen. Tällä kertaa vauhtia hidastaa vain vatsanpohjalle hetki sitten päätynyt Iskender. (vastustamaton diili Ylöjärven Halicissa keskiviikkoisin, kebab+juoma 5€)

Mutta nyt asiaan! Viime lähipäivänä käsittelimme opettajan eri ohjausmenetelmiä:

Yllä siis posteri joka kuvaa opettajan roolia ohjaajana. Nykyajan ammatillisen opettajan toimenkuvan haastavuutta kuvatakseni, lisään tähän vielä neljä roolia lisää:

Perinteisen oppilaiden ohjauksen lisäksi, ammatillisen opettajan menetelmiin sisältyy siis myös tutorointi, coaching, mentorointi ja fasilitointi. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä (2018) jokaisen oppilaan kohdalla tulee suorittaa opintojen henkilökohtaistaminen. Opettajan on kyettävä tunnistamaan oppilaan lähtötaso ja tuettava oppilaan oppimista tutkinnon vaatimusten mukaisesti. Tutkintotilaisuus voidaan suorittaa työpaikalla, jolloin työympäristöstä riippuen tutkinnon suorituksessa painottuvat kunkin oppilaan kohdalla erilaiset taidot.

Pohdittuani omaa tähänastista työuraani näihin rooleihin peilattuna, ymmärsin että fasilitointihan muistuttaa hyvin vahvasti Scrum Masterin toimenkuvaa. Molempien päätehtävänä on poistaa esteitä ja luoda edellytykset kehittävälle toiminnalle. Olen suorittanut Scrum Master -sertifikaatin ja toiminut kyseisessä tehtävässä useissa projekteissa. Informaalia coachingia on myös tullut harjoitettua kollegojen kesken heittelemällä ajatuksia, ehdotuksia ja argumentteja puolin ja toisin. Näistä on parhaimmillaan syntynyt oivalluksia ja parempia työskentelytapoja. Tutorointia olen harjoittanut opastaessani työpaikan/projektin vähemmän kokeneita työntekijöitä. Erityisesti mentorointiin tulen saamaan harjoitusta ensi kuussa alkavassa opetusharjoittelussani. Harkinnassa on myös mentoriohjelmaan hakeutuminen, mutta tällä hetkellä koen itseni riittävän kiireiseksi nykyaktiviteettieni parissa.

Huomioita opetustuokioista 2

Tämän postauksen on tarkoitus toimia muistilistana seikoista, joihin omassa opetuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Teksti on jatkoa postaukselle Huomioita opetustuokioista.

• luota omaan osaamiseen, vaikka käyttäisit lähteitä (lähdettä ei tarvitse jatkuvasti korostaa, vaan riittää että se on kerran mainittu esityksessä)
• tekniikka, tekniikka, tekniikka... varmista että slideshow (tai vastaava) on lukutilassa & koko ruudulla ja että typot on korjattu
• varmista että puhe kuuluu, jos tilassa on esimerkiksi huriseva projektori, laita se pois päältä kun sitä ei enää tarvita
• jos sisällytät opetukseen testin tms. harjoitteen varmista, että annat sille riittävän ajan ja huomion
• jos tulee osuuksia, joista oppilaan kannattaa tehdä omat muistiinpanot, muistuta siitä
• mieti olisiko esille nouseva kysymys parasta käsitellä heti, vai sitten kun opetus etenee sitä liippaavaan aiheeseen
• muista tilannetta rentouttava, sopiva huumori:)

Tentti arvioinnin välineenä

Kuinka moneen tenttiin tai kokeeseen olet vastannut elämäsi aikana? Mikäli edustat suunnilleen samaa oppijasukupolvea kuin minä (olen syntynyt vuonna 1981), määrä liikkuu todennäköisesti sadoissa. Ja näistä valtaosa on varmasti ollut sitä perinteistä mallia, eli yksin, ilman materiaalia, koepaperi edessä ja pari tuntia aikaa.

Tentinkin voi järjestää monin tavoin, kuten oheisesta kuvasta selviää. Kun suunnittelet/järjestät tenttiä, työtäsi ohjaavia ydinkysymyksiä tulisivat olla:

• Mikä tenttimuoto parhaiten ohjaa oppimistavoitteiden täyttymistä?
• Tiedon määrä maailmassa kasvaa jatkuvasti, onko olennaista osata asiat ulkoa vai osata etsiä aineistosta olennainen tieto?
• Onko tentin tarkoitus mitata tietoa, sen soveltamista (eli osaamista), vai kykyä jäsennellä akateemisesti pätevä esseevastaus?
• Miten tentti/opintojakso on arvioitava (arvosana, hyväksytty/hylätty tms.)?
• Asettavatko käytännön järjestelyt rajoitteita (tenttitila jne.)?

Ja näitä keksit varmasti vielä itse lisää.

Vaikka opetus- ja arviointimenetelmien(kin) saralla etsitään jatkuvasti uutta ja erikoista, tenttiminen sinänsä on perinteisyydestään huolimatta edelleen pätevä summatiivisen arvioinnin toteutusmuoto. Tenttikysymysten valinta tulee tehdä oppimista ohjaavasti, etenkin aineiston ollessa laaja. Tenttitärppejä antamalla voidaan vielä painottaa opetuksen ydinainesta ja oppimistavoitteita. Mikäli tenttitärppejä ei halua antaa, tentti voi sisältää joukon kysymyksiä, joista oppilas voi valita ne joihin haluaa vastata.

Huomioita opetustuokioista

Viime perjantain lähipäivässä alkoivat opettajaopiskelijoiden opetustuokiot. Homman idea siis on, että jokainen joka ei ole vielä itse päässyt lähipäivissämme yksin opettamaan, pitää maks. 20 min esityksen valitsemastaan aiheesta. Koska itse pidin opetusta ryhmällemme jo viime syksynä, olen vapautettu tästä kierroksesta.

Tämän postauksen on tarkoitus toimia muistilistana seikoista joihin omassa opetuksessa kannattaa kiinnittää huomiota.

• katsekontakti yleisöön (jos näyttää slidejä, älä kohdista katsetta/puhetta valkokankaalle tai läppärin ruudulle)
• älä ahda liikaa materiaalia (ettei esityksestä/opetuksesta tule hoppuisen/hektisen oloinen)
• ota yleisö haltuun selkeällä aloituksella (parempi kuin antaa homman lipua vaivihkaa liikkeelle)
• hallittu lopetus (kts. edellinen bulletti)
• muista että kyseessä on opetustilanne (eikä esimerkiksi puheen pitäminen)
• käytä avointa ilmapiiriä ruokkivaa kehonkieltä (ei käsiä "puuskaan", tms. torjuvia eleitä/asentoja)
• älä vähättele opetettavan aiheen kiinnostavuutta tai omaa osaamistasi

Opetuksen suunnittelua

Edellisestä kirjoituksestani liittyen varsinaisesti opettajaopintoihini onkin mennyt jo tovi. Pahoittelut niille, jotka ovat kieli pitkällä odottaneet uutta kiintoisaa luettavaa aiheen tiimoilta. Tässä sitä herkkua taas sitten on.

Maaliskuussa alkaa opetusharjoitteluni Tamk:lla. Kohdallani kävi niin onnekkaasti, että pääsin itse ehdottamaan opetusaihetta, joka sitten hyväksyttiin. Pidän siis opintojakson aiheesta "Ohjelmistoprojektin sudenkuopat ja miten ne vältetään", mitä varten olen tutustunut lähdekirjallisuuteen, kerännyt materiaalia web:stä ja suunnitellut opetustani. Suunnitelmat on tarkoitus käydä läpi ohjaavan opettajani kanssa ensi maanantaina.

Opetuksen suunnittelussa yritän parhaani mukaan huomioida seuraavat seikat:

Tällä haavaa mielessä pyöriviä haasteita opetukseeni liittyen ovat:

Oppilaiden lähtötason selvittäminen
Miten tietää kuinka paljon projektihallinnan perusasioita kannattaa sisällyttää opintojakson alkuun? Tätä on tarkoitus selvittää ilmoittautuneille lähetetyllä alkukyselyllä, mutta tätä kysymystä on tunnusteltava myös opintojakson alkaessa.

Asioiden käsittely positiivisessa valossa
Opintojaksolla keskitytään nimenomaan ohjelmistoprojektien ongelmiin ja vastoinkäymisiin. Käsittelytavan pitää olla sellainen, joka herättää oppilaiden kiinnostuksen projektityöskentelyä kohtaan eikä suinkaan latista sitä.

Rennon mutta asiapitoisen ilmapiirin luominen
Opintojakso toteuttaa visiotani parhaiten, mikäli saamme synnytettyä mielenkiintoisia keskusteluja aiheen ympärille. Homma ei kuitenkaan saisi luisua jutusteluksi. Eli ilmapiirin pitäisi olla rento, mutta skarppi.

Vaihtelevien opetustapojen kokeilu ja käyttö sopivassa määrin
Opettajaopintojeni johdosta on tullut nähtyä ja mieleen kaikenlaisia tapoja miten opetusta ja ohjausta voisi järjestää. Kokonaisuuden pitää kuitenkin olla käytännössä toimiva, eikä kannattane ympätä mukaan mahdollisimman paljon uudenlaisia menetelmiä vain kokeilun halusta. Käytännön järjestelyjen tulee pysyä hyppysissä ja oma tavoitteeni on harjaantua lähiopetuksen perusosaamisessa. Kun kokemusta kertyy, voi soveltaakin vapaammin.