tiistai 14. helmikuuta 2017

Tentti arvioinnin välineenä

Kuinka moneen tenttiin tai kokeeseen olet vastannut elämäsi aikana? Mikäli edustat suunnilleen samaa oppijasukupolvea kuin minä (olen syntynyt vuonna 1981), määrä liikkuu todennäköisesti sadoissa. Ja näistä valtaosa on varmasti ollut sitä perinteistä mallia, eli yksin, ilman materiaalia, koepaperi edessä ja pari tuntia aikaa.

Tentinkin voi järjestää monin tavoin, kuten oheisesta kuvasta selviää. Kun suunnittelet/järjestät tenttiä, työtäsi ohjaavia ydinkysymyksiä tulisivat olla:

  • Mikä tenttimuoto parhaiten ohjaa oppimistavoitteiden täyttymistä?
  • Tiedon määrä maailmassa kasvaa jatkuvasti, onko olennaista osata asiat ulkoa vai osata etsiä aineistosta olennainen tieto?
  • Onko tentin tarkoitus mitata tietoa, sen soveltamista (eli osaamista), vai kykyä jäsennellä akateemisesti pätevä esseevastaus?
  • Miten tentti/opintojakso on arvioitava (arvosana, hyväksytty/hylätty tms.)?
  • Asettavatko käytännön järjestelyt rajoitteita (tenttitila jne.)?

Ja näitä keksit varmasti vielä itse lisää.



Vaikka opetus- ja arviointimenetelmien(kin) saralla etsitään jatkuvasti uutta ja erikoista, tenttiminen sinänsä on perinteisyydestään huolimatta edelleen pätevä summatiivisen arvioinnin toteutusmuoto. Tenttikysymysten valinta tulee tehdä oppimista ohjaavasti, etenkin aineiston ollessa laaja. Tenttitärppejä antamalla voidaan vielä painottaa opetuksen ydinainesta ja oppimistavoitteita. Mikäli tenttitärppejä ei halua antaa, tentti voi sisältää joukon kysymyksiä, joista oppilas voi valita ne joihin haluaa vastata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti