torstai 27. huhtikuuta 2017

Viimeinen opetuskerta (tällä erää)

Eilen oli opetusharjoitteluni viimeinen opetuskerta. Oppilaita oli paikalla 8 ja lisäksi yksi vertaisarvioija. Oppilaiden määrä oli positiivinen yllätys, koska läsnäolovaatimukset monen kohdalla olivat jo täyttyneet, mutta tulivat silti osallistumaan opetukseen. Opintojakson aloitti maaliskuun alussa 10 oppilasta ja nyt näyttäisi siltä, että nämä samat oppilaat saavat opintojakson myös suoritettua (vielä tulee tehdä palautustyö ja rästikotitehtävät).

Esiintymiseni alkoi tässä vaiheessa mennä jo niin rutiinilla että siinä ei juuri mokia tullut. Ainoa esiin noussut petrattava asia oli asemointini luokassa. Olin paljon luokan keskellä, jolloin tuli enemmän puhuttua luokan oikealle puoliskolle, missä suurin osa oppilaistakin oli. Luokan edestä olisin voinut huomioida tasapuolisemmin kaikki, mutta koin siellä jääväni todella kauas oppilaista. Se olisi ehkä silti toiminut paremmin.

Opetuskerran lopuksi pyysin opettajana oppilailta palautteen opintojaksosta. Palautteen sai antaa anonyyminä tai omalla nimellä. 80 % päätti vastata anonyymisti. Kokonaisarvosanaksi opintojaksoni sai numeron 4,2 (asteikolla 1-5). Alla on esitetty arvosanajakauma.


Hajontaa siis oli jonkin verran ja mielipiteitä jakoi opintojaksolla sovellettu osallistava pedagogiikka. Yritin kovasti innostaa oppilaita yhteiseen keskusteluun ja ryhmätyöskentelyyn, mutta kritiikkinä oli ettei se aina oikein toiminut. Toisaalta monet pitivät keskustelua ja ryhmätöitä opintojakson ehdottomana plussana. Opintojakson aiheenahan oli "Ohjelmistoprojektin sudenkuopat ja miten ne vältetään". Yksi pahimmista sudenkuopista on, ettei projektissa tieto kulje, eli ihmiset eivät keskustele tarpeeksi ja yhteistyö on vähäistä. Opintojaksolla oli siis ideana kehittyä näissäkin. 

Case-työskentelystä pidettiin, mutta erään palautteen mukaan caseja oli ehkä pari liikaa. Totta puhuen, itsekin aloin saada niistä opintojakson loppupuolella jo tarpeekseni:) Mutta niiden avulla oli vain niin havainnollista avata ohjelmistoprojektien ongelmia. Joku oli kokenut kotitehtävissä olleen liikaa luettavaa ja kirjoitettavaa. Myös opetusajankohta (ke iltaisin klo 16:30 ->) nähtiin ei niin hyvänä. No itsekin olen enemmän aamuihminen ja mieluiten opettaisinkin heti aamusta kun on virtaa täynnä. Yllättäen yhden miinusäänen sai myös Kahoot!, joka kuitenkin helposti mielletään työkaluksi mistä kaikki pitävät. Tämä oli hyvä muistutus siitä, ettei mikään yksittäinen menetelmä/työkalu ole universaalisti kaikkien mieleen. 

Mutta yleisesti opintojaksosta siis pidettiin kovastikin ja valtaosa palautteesta oli erittäin positiivista. Palautteessa toivottiin myös ettei tämä jää opintojakson ainoaksi/viimeiseksi toteutuskerraksi ja opintojaksolla käsiteltyjä asioita pidettiin erittäin relevantteina työelämän kannalta. 




torstai 20. huhtikuuta 2017

Pollailua

Eilen oli opetusharjoitteluni toiseksi viimeinen opetuskerta, oppilaita oli läsnä 10 ja lisäksi 1 vertaisarvioija (hänen palautettaan en ole vielä saanut). Loppuosa opetuksesta tuli myös videoitua. Tuntisuunnitelma oli seuraavanlainen:

Opetuskerran ohjelman läpikäynti 2 min 
Opetuskerran oppimistavoitteen esittely 2 min 
Keskustelua yritysvierailusta 5 min 
Kertaus opintojakson palautustyön ohjeistuksesta 5 min 
Case-työskentely 55 min 
   - 3 casea, 3 ryhmää - perehtymisaikaa caseen 25 min 
   - esitys + keskustelu 10 min per case 
Yhteenveto + Salamacaset 21 min:        
 - nopeita caseja, Poll Everywherellä äänestys mitä kussakin casessa kannattaisi tehdä

Onneksi suunnitelmassani oli tuo kertaus palautustyön ohjeistuksesta. Ilmeni että palautustyön sisältö ja formaatti oli jäänyt hieman epäselväksi ja oppilaat kaipasivat konkreettisia esimerkkejä mitä tehtävänannolla tarkoitetaan. Lupasin toimittaa malliesimerkkejä ja lisäsinkin niitä jo opintojaksomme Moodleen.

Uutena työkaluna tällä opetuskerralla oli Poll Everywhere. Kyseessä on helppokäyttöinen verkkopalvelu kyselyiden/äänestysten tekoon. Varsinainen pihvi on se, että tehdyt kyselyt pystyy suoraan upottamaan osaksi Powerpoint tai Google Slides -esitystä. Kyselytulokset vieläpä päivittyvät slideen reaaliajassa esityksen aikana. Huikeaa, etten sanoisi.

Ahaa-elämykseksi nousi Poll Everywheren tehokkuus keskustelun virittäjänä. Tämä palvelu selkeästi päätyi osaksi vakio-työkalusettiäni. Mutta voimallisesta työkalusta kun on kysymys, vaatii tämänkin optimaalinen käyttö treeniä. Kysymyksenasettelu on avainasemassa. Käytin tätä ns. "salamacasejen" (keksimäni termi) yhteydessä. Ideana siis oli muutaman lauseen kuvaus casesta/ongelmasta ja oppilaat saivat valita tietyistä vaihtoehdoista sen mikä olisi eniten lähellä omaa reagointia. Casekuvaukset saivat hieman kritiikkiä suppeudestaan, sillä oppilaat kaipasivat caseihin liittyviä tarkempia reunaehtoja päätöksenteonsa tueksi. Kysymysten laajuutta kannattaa siis miettiä, kun Poll Everywhereä hyödyntää. Sinänsä puuttuvat reunaehdot ruokkivat keskustelua entisestään, mikä johti siihen että kysymyksiä päästiin kuitenkin pyörittelemään eri kanteilta. Mutta pähkinänkuoressa, Poll Everywhere on simppeli ja mahtitehokas työkalu oppilaiden osallistamiseen ja vuorovaikutuksen synnyttämiseen.

Joitain teknisiä ongelmia Poll Everywheren käyttöön liittyi. Läppärin ruudulta kun testailin niin esitykseni näytti hyvältä, mutta ylläri että tykin kautta ruudulla oli skaalautumisongelmia. Ja ongelmat ilmenivät vain ja ainoastaan niillä slideillä, joihin Poll Everywhere oli upotettu. Kun kytken Winkkakymppi läppärini videotykkiin ja heitän esityksen käyntiin, niin Powerpoint menee läppärin ruudulla esittäjän näkymään ja tykillä puolestaan näkyy yleisön näkymä. Tästä Poll Everywherellä jotenkin meni pasmat sekaisin, koska kun kloonasin molemmille näytöille saman esitysnäkymän homma toimi paremmin (mutta siltikin skaalaus toimi hieman hassusti). Poll Everywherestä innostuneille siis pieni heads-up, kannattaa varautua mahdollisesti pieneen tunkkaukseen kesken esityksen:)

Edellä kuvatusta säädöstä ja keskustelun aktiivisuudesta johtuen opetukseni menikin 3 minuuttia yliajalle. Kaikki opetuskerrat tähän mennessä ovat olleet rytmiltään aika tykitystä ja viimeisen kerran haasteeksi asetankin itselleni leppoisamman tahdin ja pienemmän "pakollisen asiasisällön" määrän.


Kuvan lähde: https://the12apps.files.wordpress.com/2015/11/poll-ev-3-steps.png

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kokeiluni Prezillä

Suurin osa lukijoistani ei varmaan tiedä mikä Prezi on? Kyseessä on siis ohjelmisto digitaalisten esitysten tekoon. Vähän kuin Powerpoint. Preziä voi käyttää selaimella tai Prezi-applikaation kautta. Erona Powerpointtiin kuitenkin Prezillä tuotetut esitykset "mahtuvat" yhdelle sivulle ja ovat yleensä graafisempia. Prezin keihäänkärkiominaisuus on näyttävä esityskohteesta toiseen liikkuminen esityksen sisällä.

Tekemääni ensimmäistä Preziä voit kokeilla tämän linkin kautta. Alalaidassa näkyviä nuolia painamalla voit liikkua esityksessä. Hiirellä voit zoomailla haluttuun kohtaan. Tuo tekemäni esitys koskee ohjelmistoprojektin loppuvaiheessa huomioitavia asioita. Jos haluat kokea tämän elämyksen selostuksen kera, voit pistää pyörimään videoversion.

Pikaisen kokeilun perusteella Prezi vaikuttaa kohtuu bugiselta. Esitystä luodessani tuli vastaan "Oops... something went wrong!" tyyppinen virheilmoitus ja kerran Prezi onnistui hävittämään esitykseen määrittelemäni siirtymät. Kehno perustoimivuus tänä päivänä on siinä mielessä yllättävää, että Prezi on käsittääkseni lanseerattu jo 2009. Käytettävyydessäkin on kukkasia. Tein esitykseni PC:tä käyttäen selaimen kautta ja esimerkiksi tekstilaatikoiden valinta oli hankalaa. Yleensä Prezi tulkitsi valintani siten että haluaisin luoda uuden tekstilaatikon vanhan muokkaamisen sijaan. Tällä perusteella en haluaisi lähteä kokeilemaan millaista touhu on mobiilin kautta. Oman Prezi-esitykseni laitoin julkiseksi, mutta se ei ainakaan vielä löytynyt Prezin haulla. Erikoista on sekin, ettei esitykselleen ilmeisesti pysty erikseen määritteleen mitään metatietoja (avainsanoja jne.) helpottamaan sen löytämistä.

En ole vielä ihan varma mitä mieltä Prezistä kokonaisuutena olen. Kyllähän esityksen tekemiseen tuhrautuu enemmän aikaa kuin Powerpointilla tai Google Slidesilla. Mutta jos on mielessä esitystapa, jota ei saisi näppärästi toimimaan Powerpointtina, Prezi voi olla oiva apu. Esimerkiksi tuotteiden roadmapit ja projektien aikataulujanat voi esittää sillä varsin kätevästi. Useinhan niitä muuten on todella hankala saada mahdutettua yhdelle sivulle.

kuvan lähde: https://prezi-a.akamaihd.net/cover-versioned/77-c960f98a06889d953195481ea29dfdb68e3d8b21/cover/img/business_core_split/og_image_cover.jpg

torstai 6. huhtikuuta 2017

Eilisestä opetuksesta

Eilen oli viides opetuskerta, jonka pidin Tamk:lla osana opetusharjoitteluani. Se oli samalla opintojaksoni viimeinen "täysimittainen" (3*45 min) opetussessio. Ensi viikolla menemme yritysvierailulle ja kaksi viimeistä opetuskertaa tulevat olemaan lyhyempiä (2*45 min).

Oppilaita oli nyt läsnä kahdeksan ja vertaisarvioijia kaksi. Lisäksi videoin opetustani, mikä oli tällä kertaa aikamoista sählinkiä (välillä kamera kellahti kumoon, välillä unohdin laittaa sen päälle jne.). Vertaisarvioijat pitivät opetuksestani kovasti. Ainoat heidän havaitsemansa puutteet tällä kertaa olivat seuraavat:
- oppilaiden ergonomia (joutuivat istumaan paljon paikallaan)
- opetuksen alkuosuudessa meni enemmän aikaa kuin olin tuntisuunnitelmassa huomioinut

Tuo ergonomia sinänsä on kyllä korkeakoulutuksen perinteisiä ongelmia. Paikallaan istuminen tunneilla + läppärillä/pöytäkoneella työskentely kotona saa paikat jumiin. Siihen tarvisi keksiä tapoja, jolla liikkuvuutta saisi lisää. Vertaisarvioijilta jäi näkemättä opetuksen loppupuolisko, jossa liikettä tuli ryhmätyöstä johtuen verrattain paljon. Lisäksi oli pikku välitehtävä, jossa oppilaat pääsivät itse kirjoittamaan taululle.

Viime kerralla opetus eteni joutuisammin kuin olin suunnitellut ja nyt kävi sitten juuri päinvastoin. Viime kerrasta "viisastuneena" olin tietty kasannut nyt matskua valmiiksi niin paljon, että varmasti riittää. No ratkaisin ongelmaa skippaamalla pari slidea, mutta silti loppua kohti tuli hoppu. Viimeisenä käsittelimme erästä casea, mikä olisi ansainnut pidemmän/rauhallisemman tarkastelun. Aihe oli tällä kertaa kokonaisuutena niin laaja ja olin varannut niin monimuotoista tekemistä, että langat meinasivat välillä karata hyppysistä. Yksi jäätyminenkin tapahtui, kun en erään keskeytyksen johdosta muistanutkaan mihin jutussani jäin, mutta hetken tuumailtuani oppilas muistutti missä mennään.

Varsinainen kuningashavainto omalta puoleltani tällä kertaa oli kuvien merkitys keskustelun virittäjänä. Sinänsä tämä asia on niin selvää pässinlihaa, että mietin kehtaanko tähän edes kirjoittaa, mutta kirjoitanpa nyt. Etenkin esitysmateriaalin alkupuolelle kannattaa ympätä mielenkiintoisia, tunteita ja ajatuksia herättäviä kuvia vuorovaikutuksen stimuloimiseksi. Hyvin usein esityksiin valitut kuvat ovat geneerisiä ja tylsiä. Sen sijaan kannattaa valita jotain, mihin kuulijoilla on todennäköisesti jonkinlainen tunneside. Tällä kertaa esim. Darth Vaderin kuva (puhuimme pelolla johtamisesta) synnytti hienoa keskustelumeininkiä ryhmän kesken. Miinuspuoli tämmöisten kuvien käytössä tietysti on, että keskustelu saattaa lähteä liiaksi rönsyilemään aiheen ulkopuolelle. Mutta näiden sopiva käyttö on taiteenlaji, jossa pyrin kehittymään jatkossa.