1.9. perjantaina opettajakorkeakoululla oli lähipäivä, jossa siis itsekin olin taas oppimassa. Olipas mahtava nähdä hyvä porukka taas kesän jälkeen. Päivä olikin totuttuun tapaan erittäin mielenkiintoinen pitäen sisällään yhdessä oivaltavaa tekemistä, kuten alla näkyvän tornin kyhäily.
Muuten mainio kuva, mutta allekirjoittaneen paita on näköjään kohtuu rytyssä.
Yksilöllisissä opetustilanteissa kuulimme mm. Kurikan kansakoulun syntytarinan ja saimme oppia oikeaan ajoasentoon ja penkin säätöihin. Seuraamme siis tämän tästä opettajaopiskelijakollegoidemme opetusta ja annamme toisillemme palautetta. Tässä vielä kuva joka hahmottaa tämän syksyn opintojeni rakenteen:
Omasta mielestäni on todellinen harmi, ettei varsinaisia lähipäiviä ole tuon enempää. Mutta onneksi kavereita tulee nähtyä ryhmätöiden merkeissä!


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti