Uuden taidon oppiminen kahdessakymmenessä tunnissa
Ennen kuin luet pidemmälle, kannattaa katsoa oheinen video. Tekstini kuitenkin perustuu tuon videon teorian kommentointiin.
Tässä silti menetelmä erittäin tiivistettynä. Ristitään se tässä tekstissä nyt Kaufmanin metodiksi.
1. Määrittele mitä haluat kyseisestä taidosta oppia (eli suorita rajaus).
2. Mieti miten opit tarpeeksi, jotta oppiminen jatkossa ruokkii itse itseään. Eli pystyt korjaamaan itse tekemiäsi virheitä.
3. Poista häiriötekijät, jotta voit keskittyä oppimiseen.
4. Harjoittele vähintään 20 tuntia.
20 tuntia on melko mielivaltainen luku. Lähinnä tarkoituksena lienee alleviivata sitä, että on asetettava konkreettinen aikatavoite. Ilman aikarajaa (ja melko kireää semmoista), prosessiin on vaikea suhtautua sen vaatimalla tehokkuudella.
Itse opiskelen japanin kieltä lähinnä huvikseni, mutta toki yritän etsiä tilaisuuksia, joissa japanin kielen taidostani olisi konkreettista hyötyä. Mutta en ole laskenut opiskelulleni mitään tuotto-odotusta tms. En siis odota siihen laittamani ajan & vaivan ikinä maksavan euromääräisesti itseään takaisin (saati tuottamaan voittoa). Tästä huolimatta pyrin opiskelemaan mahdollisimman tehokkaasti. Yhtenä kiintopisteenä oli viime kuussa tekemäni Japanin lomareissu. (Uudelleen)aloitin japanin opiskelun keväällä, tähdätäkseni siihen että reissulla pystyisin asioimaan mahdollisimman paljon japaniksi. Tietämättäni opiskeluni mukaili Kaufmanin metodia. Aluksi mietin mihin tulee keskittyä, jotta oppisin aidossa kanssakäymisessä tarvittavaa puhekieltä. Googlasin parhaita metodeja japanin opiskeluun (joitain suosituksia jouduin suoraan skippaamaan, kuten kehotusta "Get a japanese lover."). Esimerkiksi sanojen/fraasien mieleen painamiseen käytän Ankia (jos joku tietää tehokkaamman menetelmän, olen yhtenä korvana).
Ei liene yllätys että 20 tuntia ei tähän riitä, ei lähellekään. Jos joku on eri mieltä, kehotan opiskelemaan Kaufmanin metodin mukaisesti sen 20 tuntia, bookkaamaan lennon Japaniin ja kokeilemaan miten onnistuu kylttien lukeminen ja jutustelu japaniksi natiivin kanssa.
20 tunnissa voi kuitenkin oppia teeskentelemään useimpia taitoja. Otetaan taas tueksi tarinaa japanin opiskelustani. Japanin ääntäminen on suomalaiselle helppoa, etenkin minulle, koska on tullut katseltua animea lapsuusvuosista lähtien (ja viime aikoina myös Netflixin sarjaa "Terrace House", jossa nuoret japanilaiset puhuvat arkipäivän tilanteissa). Muutaman kerran olen kuullut, kun jenkki puhuu japania. Se kuulostaa hirveältä. Väitänkin että japania vähänkin opiskelleen suomalaisen ääntämys menee paremmin kohdilleen kuin paljon opiskelleen jenkin. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa japanilainen tulkitsee muutaman fraasin jälkeen että tämä kaverihan osaa (etenkin jos on tullut opiskeltua myös japanilaisia tapoja). Sitten alkaa nopea puhetulva, johon on pakko todeta vain わかりません, eli "En ymmärrä." Eli helposti pystyy antamaan vaikutelman että osaakin paremmin kuin osaa.
Kuinkahan pitkään esim. tämä huijari loppupeleissä
opiskeli lääketiedettä? Omasta mielestään hän oli kovinkin pätevä, mutta syytekohdat olivat varsin painavat.
Kaufmanin esityksessä onkin kuvaava kuvaaja:
Eli alussa kehitys on nopeaa ja perustaidot tarttuvat haaviin nopeasti. Jos lopettaa tuohon punaisen katkoviivan kohtaan, ei tietenkään vielä ole experttilevelillä (eikä luultavasti koskaan sinne pääsekään, koska vaadittava aika vs. kehitys kasvaa eksponentiaalisesti). Useimmissa tapauksissa eksperttilevelin saavuttaminen ei siis välttämättä kannata. Kovin tutultahan tuo Kaufmanin kuva näyttää. Otetaanpas vertailuksi tuttu käppyrä tuotekehityshommista (lähde http://www.methodsandtools.com):
Mitä tämä kertoo nykyajasta? Kysytäänpä näin, koska olet viimeksi omistanut täydellisesti toimivan laitteen (erillisistä ohjelmistoista puhumattakaan)? Vastaus on varmaan 80-luvulla, tai ei koskaan? Koska nykytuotteet monimutkaistuvat teknisesti koko ajan, mutta toisaalta niitä pitää globaalin kilpailun vuoksi pystyä tuottamaan yhä halvemmalla, ei ole taloudellisesti järkevää tehdä tuotetta, joka olisi kattavasti testattu ja kaikki ongelmat korjattu. Sanotaan vaikka, että riittää kun kriittisistä bugeista on testaamalla löydetty arviolta 80% ja niistä löydetyistä on korjattu 80%. Tai itse asiassa, noilla luvuilla saataisiin jo luultavasti keskivertoa laadukkaampi tuote. 100% varmuudella toimivan tuotteen tekeminen veisi äärettömästi aikaa ja rahaa.
Kuitenkin pyrkimys riittävän hyvään vs. huippulaatuun erottaa jyvät akanoista, tai perustekijän expertistä. Experttitason saavuttaminen jossain taidossa vie kuitenkin Kaufmanin esityksen mukaan noin 10 000 tuntia!
Mielestäni aikarajat 20 tuntia tai 10 000 tuntia voi heivata skuikkaan. Mutta oppimista varmasti tehostaa tavoitteen määrittely: mitä haluaisi osata ja mihin mennessä. Tavoite haastavaksi, mutta saavutettavaksi. Sitten työskentelyä tuota tavoitetta kohti parhain mahdollisin menetelmin. Näiden menetelmien etsimiseksi kannattaa opiskelun alussa ja aikana uhrata vähintäänkin muutamia tunteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti