Siirrytäänpä tämän intron jälkeen itse aiheeseen. Opetusharjoitteluni Tamk:ssa nimittäin alkoi eilen. Kyseessä on yhden periodin (~pari kuukautta) kestävä opintojakso nimeltä "Ohjelmistoprojektin sudenkuopat ja miten ne vältetään". Jos nimi kuulostaa kömpelöltä, voitte syyttää allekirjoittanutta. Opintojakso tehtiin omasta ehdotuksestani ja toimin sen opettajana.
Eilen oli siis ensimmäinen opetuskerta. Siihen valmistautuminen meni itsellä näin:
- opetuksen suunnittelu
- matskujen teko
- omien puheosuuksien harjoittelu 2 kertaa (vähempi harjoittelu johtaa takelteluun, enempi harjoittelu saa esiintymisen vaikuttamaan liian harjoitellulta)
- suurimman jännityksen poisleikkaus sopivasti ajoitetulla mindfulness-sessiolla
Ja tuollaiseksi prosessi pääpiirteissään on minulla kai vakiintumassa. Ennen esitystä olotila oli juuri oikea. Eli jos joku olisi tullut sanomaan "Hei voitaisko lykätä huomiseen?", vastaus olisi ollut "Ei, olen valmistautunut tähän tänään.".
Palautetta pyysin opiskelijoilta Google Formsilla, tässä linkki palautteeseen. Ja sitten hieman itsearviointia:
- Ilokseni voin huomata, että verrattuna viime syksyn opetukseeni äänenkäyttö ja opetustahti osui tällä kertaa kohdilleen.
- Opetuksen alkupuolella tuijottelin vielä liikaa omia slideja (tämä kävi ilmi vertaisarvioinnista).
- Opetuksen loppupuolella vilkuilin häiritsevästi kelloa (tämän älysin itse).
Palautteesta puuttuu vielä ohjaavan opettajan osuus (osa opetuksesta videoitiin ja ohjaava opettajani katsoo sen myöhemmin). Fiilis on nyt kuitenkin varsin hyvä, koska tiedän että kehitystä on kohdallani tapahtunut.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti